Kartanosta Majoitus Harrastukset Yhteydenotto Uutiset Hinnasto

Lue Hirvivuorelaisia
tarinoita tästä!!

Kartanon tarinaa

Vuonna 1689 perustettu Hirvivuoren tila sijaitsee komealla selänteellä 220 merenpinnan ja 140 metriä läheisen Muuratjärven pintaa ylempänä. Samalla korkeudella idässä näkyy Riihivuoren laskettelukeskus. Kartanolta avautuu vaikuttava näköala yli Keskisen Suomen.

Hirvivuoren nykyinen komea päärakennus on rakennettu ylväälle paikalleen, Hirvivuoren huipulle, jo 1860-luvulla. Sähkövalot saatiin taloon vuonna 1880. Talo peruskorjattiin 1990-luvulla sen perinteitä ja vanhaa ilmettä kunnioittaen. Talon rakentaneet Heikki ja Vilppu Hirvivuori olivat aikansa suurmiehiä paikkakunnalla ja heistä on satoja tarinoita, joista sittemmin on ollut kirjaksi saakka. Suur-Jämsän historiassa on kirjoitettu Hirv´vuoren Mäenkyläläisten Elämästä. Samoin Lauri Kuusanmäki on kirjoittanut kirjassaan Elämänmenoa Entisaikaan talosta ja sen asukkaista.

Aikatiedot kertovat , että Hirv´vuoreksi nimetty tila on lohkaistu 1689 Tervalasta isännän veljelle. Ensimmäinen asumus oli Pohjoisrinteeseen maahan kaivettu maapohjainen kivestä tehty asumus, jossa myös eläimet asuivat. Nämä asumuksen rauniot on edelleen pihapiirissä nähtävissä.

Sittemmin Vilppu ja hänen poikansa Heikki rakensivat mahtitalon, jossa parhaimmillaan oli kahdeksan ( 8 ) taloa ja aina kun talon tytär meni naimisiin, sai hän myötäjäisiksi talon mukaansa. Talon väen ahkeruutta kuvannee hyvin myös se, kun Heikki tuli nuotan vedosta puolilta öin ja heitti housunsa orrelle nukkumaan mennessä, niin ne eivät kerinneet lakata heilumasta kun hän jo taas oli töillensä menossa.

Hirv´vuoren talo tuli aikanaan tunnetuksi suurien nälkävuosien aikaan siitä, että talossa oli aina ylivuotista viljaa ja kaikki taloon kerjuulle tulleet saunotettiin ja ruokittiin topakan Reetriikka-emännän toimesta. Taloa rakennettiin ja ehostettiin 1905 ja 1910. Pihapiiriin kuului parhaimmillaan yli viisikymmentä ( 50 ) asumusta

Talon päätuotantosuunta oli 50-luvulta aina 70-luvulle saakka puutarha ja hevostalous, josta on myös Suomen mestaruustason näyttöjä aikanaan tuoneet hevoset, mm. Pikku Musta ja Dona Saltum. Nykyisille omistajille Kartano hankittiin 1976 ja se on ajan mittaan kokenut uuden tulemisen. Talon 1905 rakennettu savupirtti entisöitiin ja uudistettiin nykyajan vaatimuksia vastaavaksi 1990-luvulla.

Kansallisarkiston intendentti Jussi Kuusanmäki lahjoittaa Isänsä Lauri Kuusanmäen kirjoittaman kirjan "Elämän menoa entisaikaan" Hirvivuoren isännälle, käytettäväksi vierailijoiden tietämyksen lisäämiseksi talosta ja sen historiasta. Kirjassa on kerrontaa Hirv´vuorelaisista ja heidän elämästään useita kymmeniä sivuja alkaen 1800-luvulta.

Majoitusta - Kokoustilaa - Kursseja - Leirejä - Hiihtoa - Lumikenkäilyä - Metsästystä - Rentoutumista